Kesä 2013

Moikka moi! Kesä on mennyt superhyper nopsasti ja kivasti! Oon mökkeilly, syönyt, leikkiny Ransua, herkutellu, uinut, syönyt, saanut uuden lelun, herkutellut, auttanut pihatöissä ja muissa hommissa, syönyt ja... mainitsinko jo, että oon syönyt herkkuja?

Hyvää alkanutta syssyä!

Terkuin Jaskis!

Jättiläiskaverini ja pari vanhaa tuttua!

Syytän taas mammaa siitä, että se on ollut mukamas niin kiireinen, ettei oo yhtän ehtinyt auttamaan mun blogin päivittämisessä! Niih! Pissasin kostoksi keskelle mattoa ja söin elloksen lahjakortit. Siitähän oppivat mokomat!

Olen myös ollut isovanhempien kanssa maalla lomailemassa! Siellä on käynyt myös monta koira ystävää ja hirmu kivaa on ollut! En malta odottaa että pääsen sinne uudestaan!

Mitä peli on poika? 

No mitä mä muka taas oon tehny?

Oon vähän pipi, niin en jassa vielä kauheesti koneella riekkua, mutta palataan taas!
Hännän hiuskutuksiin, Jasu

Poikien kesken osa 2

 Lisää kuvia olkaa niin hyvät!

Nukun koko viikon,
terkuin Jasu!

Poikien kesken

Hau hau hei! Pääsin perjantaina ekaa kertaa yökylään mun koira kaverille PEETULLE! Se on ihan mahtava tyyppi, joskin sillä riittää välillä huomattavasti enemmän virtaa kuin minulla ja siinä vaiheessa minua alaa vähän hermostuttaa. Varmasti sinäkin haluaisit vähän ärähtää jos olet jättänyt yösi nukkumatta ja kuuden tunnin jatkuvan painimisen jälkeen yrittäisit vihdoin torkahtaa ja sitten toinen tulee siihen tökkimään ja kiipeilemään selkään. Siinä vaiheessa minä ainakin sanoin, että HAU ja MURH!

Suurimmaksi osaksi meillä oli kuitenkin tosi huisin hauskaa! Leikittiin ja painittiin ja käytiin yhdessä lenkillä. Peetu sai kokeilla mun vedonesto pantaakin. Eihän se siitä tykännyt yhtään ja kieltämättä saatoin olla vahingoniloinen, mutta ihan vähän vain. Kannattaa siis teidän muidenkin kävellä hihnassa nätisti, ei nimittäin ole kiva juttu sellainen panta ollenkaan. 

En millään meinannut osannut valita parhaimmistoa, joten tässä nyt jonkinlainen kolmentoista kuvan kooste 250 kuvasta. Lisää kuvia samaisesta tapaamisesta tulossa lähipäivinä. Muiskis!

Tassua hanskaan pojat!

T: Jasu

Mun ensteks mahtavin joulu!

Mulla ei ollut aavistustakaan mikä se joulu oikein on. Kaikki siitä puhu ja hössötti monta kuukautta. Siinä vaiheessa kun keittiössä alkoi tuoksua paremmalta joka päivä aloin aavistella, että sen on pakko olla jotain erityisen hyvää! JOULU OLI SIIS RUOKAA! JEE!

Sain paljon paketteja. Pörrösten väeltä sain herkkuluun, mummilta ja vaarilta uuden lelun ja mammalta sain kans luun ja herkkuja.

Tapanin päivänä pääsin koirapuistoon, jossa oli paljon uusia hajuja. Epäselväksi jäi, että kuka se Tapani oikein on, mutta hirveen kivaa mulla oli silti!

Koiravieraita ja lumisukelluksia

Hei taas enemmän ja vähemmän karvaiset ystäväni! Aika on mennyt taas siivillä ja paljon on ehtinyt tapahtua! Marraskuussa meillä oli mamman kanssa ihan hirveä kiire, kun piti järjestellä sen synttäreitä ja auttaa sitä pitämään tämä koppi mahdollisimman siistinä. Sain myös apujoukkoja tehtävääni, kun kaksi ystävääni tulivat tänne hoitoon. Aida ja Wenla ovat olleet täällä ennenkin hoidossa, olen ehkä joskus maininnutkin heistä.

Hurmasin tytöt heti erittäin charmikkaalla pepsodent hymylläni!

Aida rakastui minuun tietenkin heti.

Ulkona yhdessä käyminen oli välillä vähän hankalaa, koska tytöt ei millään meinanneet totella minua, vaikka minähän olen tietysti ainoana miehenä joukon johtaja ja täten päätän matkan suunnan.

Minä päätin monesti, että poikkeamme polulta ja sukellamme lumihankeen! 

Olen myös päässyt koirapuistoon painimaan eritoten yhden kultsitytön kanssa. Hurmaava tapaus, vaikka häviänkin sille tahalteni aina painiessa. Tietenkin minä oikeasti voittaisin kenet vaan, mutta on kiva antaa tyttöjenkin välillä voittaa.

Hyvää joulun odotusta!

Terkuin: Jasu

Koira kouluttaa ihmistä‏

Sain mun labbistovereilta jokunen kuukausi sitten hienot ohjeet ihmisten kouluttamiseen ja haluan nyt jakaa nämä hienot ohjeet kaikille muillekin nelijalkaisille!

Paikallaolo

On tärkeää opettaa ihminen seisomaan hievahtamatta paikoillaan.
Opetus tapahtuu siten, että yksinkertaisesti mennään maahan eikä enää
liikuta siitä milliäkään. Aluksi ihminen repii ja riuhtoo,
maanittelee ja uhkailee, yrittää lahjoa makupaloilla jne. Näistä ei
kumminkaan kannata välittää. Ne ovat normaaleja reaktioita
kouluttamattomalle ihmiselle. Vähitellen, johdonmukaisesti
harjoittelemalla saadaan yleensä jokainen ihminen oppimaan edes
välttävä paikallaolo. Alkuvaiheessa tulee vain muistaa maata tiukasti
ja peräänantamattomasti aloillaan ja tuijottaa ihmistä silmiin. Kun
ihminen osaa paikallaanolon, ei tarvitse kuin vähän jarruttaa
taluttimesta, niin hän jo kiltisti pysähtyy odottamaan.


Taluttimessa seuraaminen

Kunnolla koulutettu ihminen seuraa koiraansa pusikot ryskyen minne
tahansa. Ihmisen kunnosta ja iästä riippuen kannattaa alkuvaiheessa
sopeuttaa vauhti siten, ettei ihmiselle koidu liiallista
ylirasitusta. Pääsääntönä voidaan pitää, että kun talutin on koko
ajan kireällä ja ihminen raahautuu perässä tasaisesti puuskuttaen, on
vauhti sopiva. Mikäli epämääräistä valitusta, vinkunaa tai korinaa
ilmenee, on syytä hidastaa vauhtia hetkeksi. Kunnolla ja
vauhdikkaasti seuraava ihminen on jokaisen koiran ylpeys.


Liikkeestä maahanmeno

Tämä tapahtuu taluttimessa seuraamisen yhteydessä siten, että kun
vauhti on sopiva kiepsahdetaan ympäri, jolloin hän kompastuu
jalkojensa ympärille kiristyvään taluttimeen ja menettää
tasapainonsa. Maahanmeno on yleensä erittäin ripeä.


Liikkeestä seisomaan jääminen

Tätä harjoitellaan niin ikään taluttimessa. Liike on
yksinkertaisuudessaan seuraava- vauhdin ollessa kohtalainen
pysähdytään äkkiarvaamatta esim. haistelemaan. Kun talutushihna
loppuu pysähtyy ihminenkin automaattisesti. Tässä kannattaa jälleen
ottaa huomioon taluttimen päässä olevan kaksijalkaisen ikä ja kunto
ja soveltaa pysähdyksen nopeus sen mukaan. Mikäli vauhti on liian
kova, tulee suorituksesta enemmänkin liikkeestä pyllylleen
tupsahtaminen.


Luoksetulo

Tämäkin on ehdottaman tärkeää opettaa jokaiselle ihmiselle. Yleensä
heillä on, laiskoja kun ovat, vain tapana seisoskella paikoillaan ja
karjua koiraansa. Tämähän ei vetele. Paras tapa opettaa luoksetulo on
tehdä itsensä niin vastustamattomaksi ettei ihminen voi olla
tulematta. Voi esimerkiksi rynnätä autoteille tai lasten
leikkipuistoon kakalle. Keinot ovat monet. Eräs varma keino on
kieriskellä tuoksuvassa raadossa tai ahmia pilaantunutta ruokaa tai
kalanperkuujätettä. Kun ihminen on tullut kiertelemättä luoksenne, ei
kiitosta saa unohtaa. Märkä pusu keskelle naamaan kalan uimarakko
suupielestä roikkuen on kiitos jota ihminen ei heti unohda!


Taluttimetta seuraaminen

Tämä on helppoa opettaa sen jälkeen kun luoksetulo on kunnolla
opittu. Luoksetuloon vain lisätään se, että aina kun ihminen on
melkein kohdalla niin siirrytään hieman etäämmäs ja taas hieman
etäämmäs jne…
Tällä tavalla ihminen oppii taluttimetta seuraamisen ihan
huomaamattaan. Ihmisen karjumisesta ja naaman punottamisesta ei
kannata välittää, ne kuuluvat alkuvaiheessa asiaan kun paras
ystävämme haluaa osoittaa innostustaan ja kannustustaan taitavalle
koiralleen.

Kun toistat näitä asioita päivittäin, voit olla varma
edistymisestäsi. Muista kuitenkin, että koulutettavana on ihminen,
ystäväsi, ja koulutuksen tarkoituksena on olla mukava harrastus
sinulle, vaikka samalla luultavasti teetkin ihmisestäsi hermoraunion.

Terkuin 

Jasu